Pakokaasumittaus diesel autoon

DIESELMOOTTORIN PAKOKAASUMITTAUS
Dieselkäyttöisten autojen (käyttöönotto 1980 tai myöhemmin) pakokaasupäästöt tarkastetaan mittaamalla kuormattoman moottorin savutus vapaassa kiihdytyksessä joutokäynniltä ruiskutuksen katkaisun pyörimisnopeuteen asti vaihteen ollessa vapaalla ja kytkin kytkettynä (kytkinpoljin vapautettuna). Yhteen testiin sisältyy, kolmen puhdistussyklin lisäksi, enintään kuusi varsinaista mittaussykliä eli erillistä vapaata kiihdytystä. 


1. Asenna pakokaasutesteri mittauskuntoon käyttöohjeen mukaisesti (kytke virta, tarkista mahdolliset suodattimet jne.)
2. Etsi kyseiseen moottoriin valmistajan ilmoittamat pakokaasumittauksen ohje-arvot: joutokäyntipyörimisnopeus, maksimi pyörimisnopeus ja savutus- eli k-arvo
3. Etsi kyseisen ajoneuvon pakokaasupäästöjen katsastuksen raja-arvot
4. Selvitä, mistä ja miten ruiskutusmäärä, joutokäyntipyörimisnopeus ja maksimipyörimisnopeus säädetään
5. Varmistu, että moottori on mekaanisesti testauskunnossa
- ei savuta
- ei pidä epämääräisiä ääniä
- ei vuoda nesteitä
6. Varmistu, että määräaikaishuolto on tehty ajallaan, varsinkin
- jakohihnan vaihto
- ruiskutuspumpun hihnan vaihto
- moottoriöljyn vaihto
7. Tarkasta moottorin öljy- ja jäähdytysnestemäärät
8. Tarkasta ilmansuodattimen kunto (puhdista/vaihda tarvittaessa)
9. Tarkasta pakoputkiston kunto (jos pakoputkistossa on vuotoja, on pakokaasumittausta turha tehdä)
10. Käytä auton moottori normaaliin käyntilämpötilaan. Tämä todetaan joko
a) mittaamalla voiteluöljyn lämpötila, jonka on oltava vähintään 80°C tai, jos se on tätä alhaisempi, moottorin normaalia käyntilämpötilaa vastaava öljyn lämpötila
b) tarkastamalla moottorin jäähdytysnesteen lämpötila auton kojetaulun omasta lämpömittarista
c) mittaamalla moottorin lohkon lämpötila esim. infrapunasäteilyn perusteella.

Mikäli ajoneuvon rakenne on sellainen, että lämpötilaa ei voida tarkoituksenmukaisesti em. tavoilla mitata, voidaan lämpötila määritellä esimerkiksi moottorin tuulettimen toiminnasta.
11. Tarkista moottorin maksimipyörimisnopeus ryntäyttämällä (painamalla kaasu pohjaan) moottoria alle sekunnin ajan. Jos maksimipyörimisnopeus ylittyy, täytyy testaus keskeyttää ja maksimipyörimisnopeus säätää kohdalleen! Pakojärjestelmä on puhdistettava vähintään kolmella moottorin vapaalla kiihdytyksellä tai vastaavalla menetelmällä. Puhdistussyklit voidaan niin halutessa sisällyttää varsinaiseen mittaukseen.
12. Suorita pakokaasumittaus testerin käyttöohjeiden mukaisesti huomioiden seuraavat asiat;
- näytteenottosondi tulee olla vähintään 40 cm pakoputkessa
- kytke pakokaasuimurin letku 20…30 cm etäisyydellä olevaan imukaukaloon (ei siis suoraan pakoputkeen)
- automaattivaihteisen auton savutusmittauksessa on huomioitava mahdolliset valmistajan antamat erityisohjeet mm. vaihteenvalitsimen asennosta ja moottorin pyörimisnopeudesta
- manuaalivaihteisen auton savutusmittauksessa pidetään vaihde vapaalla ja kytkin ylhäällä
- moottorin ja mahdollisen turboahtimen on oltava joutokäynnillä ennen kutakin vapaata kiihdytystä
- kaasupolkimen vapauttamisen jälkeen on odotettava vähintään 10 sekuntia ennen seuraavaa kiihdytystä
- paina kaasupoljin pohjaan nopeasti ja portaattomasti, kuitenkin aina alle sekunnissa
- vapaassa kiihdytyksessä moottorin on saavutettava normaali ruiskutuksen katkaisun pyörimisnopeus tai valmistajan mittausta varten ilmoittama muu pyörimisnopeus
13. Vertaa saamiasi tuloksia sekä katsastuksen raja-arvoihin että ajoneuvovalmistajan ohje-arvoihin

Merkkihuoltotoiminta -Testeri

Auto: Ford Fiesta 1,6 tdci 2010
Suihkutus: Common rail
Testeri: Bosch KTS540

Selvitys: Teimme harjoitus työn testerin käyttämisestä. Kytkimme ensin OBD-liitimen autoon kiinni jotta saamme yhteyden testeriin luotua ja sitä kautta tietokoneeseen. Yleensä OBD-pistoke löytyy ratin vasemalta puolelta n. polven korkeudelta. Kyseisestä autosta löytyi seuraavalaisia vikakoodeja:
akkujännite liian alhainen, kytkinpolkimen asentotunnistimen ei signaalia. Nollasimme vikakoodit.

Sytyspuola

Sytytyspuolien perustiedot

Sytytyspuolan perustehtävä on tuottaa suurjännite, joka johdettuna sylinterissä sytytystulpan keski- ja maaelektrodin väliin lyö sytyttävän kipinän.

Sytytyspuolalla on siis tärkeä osuus luotettavaan sytytykseen ja siten moottorin tehokkaaseen ja tasaiseen käyntiin.

kaksoiskipinäsytytyspuolan rakenne

Sytytyspuolien kierrossuhde: 1:150 – 1:200

Ensiökäämi: kuparilangasta, joka on paksumpaa kuin toisiokäämin lanka. Käämi itsessään on kuitenkin lyhyempi kuin toisiokäämi, eli: sillä on vähemmän kierroksia kuin toisiokäämillä.
Toisiokäämi: on myös kuparilangasta, mutta se on ohuempaa kuin ensiökäämin kuparilanka. Toinen merkittävä ominaisuus on, että johdinkierrosten lukumäärä verrattuna ensikäämiin, on huomattavasti suurempi.

Kaksoiskipinäsytytyspuolan poikkileikkaus

Jotta sähköpurkaus ja ylilyönti käämin sisällä ja ulospäin vältetään, on ensiö- ja toisiokäämien langat oltava eristettyjä.
Tähän vaikuttavat ensinnäkin käämin laatu ja toiseksi eristysmassa.

Korkealaatuisen puolan käämin tunnistaa poikkileikkauksesta siten, että langat ovat tarkalleen toistensa päällä, eikä niiden välejä erota.
Eristysmassa: Kaikissa puolissa paitsi suurtehopuolissa tähän käytetään epoksihartsia. Suurtehopuolat ovat yleensä öljytäytteisiä. Koska hartsista tulee juoksevaa vasta erittäin korkeassa lämpötilassa, on sytytyspuolan täyttö (engl. Potting) valmistuksessa erittäin tärkeää, koska eritysmassaan ei saa muodostua ilmakuplia, ja komponentit joutuvat alttiiksi suurelle lämpökuormitukselle.
Rautasydän: rautasydän on sytytyspuolan ratkaisevan tärkeä osa. Se on laminoitu, mikä tarkoittaa, että se koostuu yleensä useista kerroksista ferromagneettisia lamellilevyjä.
Rautasydämen tärkein hyöty on se, että se vahvistaa sytytyspuolan sisään muodostuvan magneettikentän heti kun siihen johdetaan virta. Energia varastoidaan magneettikenttään. Niin kauan kuin ensiövirtaa ei katkaista, puhutaan tässä yhteydessä, että puola lataa.

Kaksoiskipinäsytytyspuolan sivukuva

Suurjänniteliitäntä: Tämä liitäntä on näkökulmasta riippuen toisiokäämin pää tai virranjakajan ja/tai sytytystulppien liitospiste.. Tämän avulla sytytysjännite johdetaan sytytystulpalle, jossa tapahtuu kipinänläpilyönti.
Virranjakaja- ja sytytyspuolamoduulissa sytytysjännite ohjataan sytytysjohtojen avulla sytytystulppiin. Kuten jo termikin virranjakajasytytyspuola kertoo, tähän ei tarvita enää lisäksi virranjakajaa. Suorasytytyspuolat ovat suoraan sytytystulpilla. Sytytysjohto tarvitaan tällöin vain, jos sytytyspuola tuottaa sytytysenergiaa toiselle sytytystulpalle.

Kärki 1 ja 15: Pienjänniteliitännät / miinus (1) ja plus (15) navat. Näiden kautta sytytyspuolaan saadaan virta.

Suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan rakenne

 

Suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan poikkileikkaus

Jotta sähköpurkaus ja ylilyönti käämin sisällä ja ulospäin vältetään, on ensiö- ja toisiokäämien langat oltava eristettyjä.
Tähän vaikuttavat ensinnäkin käämin laatu ja toiseksi eristysmassa.

Korkealaatuisen puolan käämin tunnistaa poikkileikkauksesta siten, että langat ovat tarkalleen toistensa päällä, eikä niiden välejä erota.
Eristysmassa: Kaikissa puolissa paitsi suurtehopuolissa tähän käytetään epoksihartsia. Suurtehopuolat ovat yleensä öljytäytteisiä. Koska hartsista tulee juoksevaa vasta erittäin korkeassa lämpötilassa, on sytytyspuolan täyttö (engl. Potting) valmistuksessa erittäin tärkeää, koska eritysmassaan ei saa muodostua ilmakuplia, ja komponentit joutuvat alttiiksi suurelle lämpökuormitukselle.
Rautasydän: rautasydän on sytytyspuolan ratkaisevan tärkeä osa. Se on laminoitu, mikä tarkoittaa, että se koostuu yleensä useista kerroksista ferromagneettisia lamellilevyjä.
Rautasydämen tärkein hyöty on se, että se vahvistaa sytytyspuolan sisään muodostuvan magneettikentän heti kun siihen johdetaan virta. Energia varastoidaan magneettikenttään. Niin kauan kuin ensiövirtaa ei katkaista, puhutaan tässä yhteydessä, että puola lataa.

Suorasytytyspuolan, sytytyspuolan tai sauvasytytyspuolan sivukuva

Suurjänniteliitäntä: Tämä liitäntä on näkökulmasta riippuen toisiokäämin pää tai virranjakajan ja/tai sytytystulppien liitospiste.. Tämän avulla sytytysjännite johdetaan sytytystulpalle, jossa tapahtuu kipinänläpilyönti.
Virranjakaja- ja sytytyspuolamoduulissa sytytysjännite ohjataan sytytysjohtojen avulla sytytystulppiin. Kuten jo termikin virranjakajasytytyspuola kertoo, tähän ei tarvita enää lisäksi virranjakajaa. Suorasytytyspuolat ovat suoraan sytytystulpilla. Sytytysjohto tarvitaan tällöin vain, jos sytytyspuola tuottaa sytytysenergiaa toiselle sytytystulpalle.

Kärki 1 ja 15: Pienjänniteliitännät / miinus (1) ja plus (15) navat. Näiden kautta sytytyspuolaan saadaan virta.

Sytytystulpat

Sytytystulppien perusteita

Sytytystulpalla on tärkeä osa bensiinimoottorissa. Se sytyttää polttoaine-ilmaseoksen. Syttymisen laatu vaikuttaa moniin tekijöihin, jotka ovat erittäin tärkeitä ajettavuuden ja ympäristön kannalta. Sellaisia ovat esimerkiksi käynnin tasaisuus, suorituskyky ja moottorin hyötysuhde sekä pakokaasupäästöt.
Kun ajatellaan, että sytytystulpan on sytytettävä 500 - 3500 kertaa minuutissa, on selvää, kuinka paljon moderni sytytystulppatekniikka vaikuttaa esimerkiksi päästönormien täyttymiseen ja polttoaineenkulutuksen alentamiseen.

Lämpöarvo

Lämmön tuotto vaihtelee paljon moottorista toiseen. Esimerkiksi turboahdetut moottorit käyvät huomattavasti kuumempina kuin vapaasti hengittävät.
Siksi jokaista moottoria varten on sytytystulppa, joka johtaa tarkasti määritellyn määrän lämpöä sylinterinkanteen ja varmistaa lämpötilan pysymisen optimaalisella alueella.
Lämpöarvo ilmaisee sytytystulpan lämpötilakuormitettavuuden.

 

Diagnoosi ja asennus

Sytytystulppia irrotettaessa ja asennettaessa tarvitaan oikea työkalu

Koska sytytystulppiin pääsee helposti käsiksi, niiden vaihtaminen on auton omistajan helpoimpia tehtäviä, mutta joitakin seikkoja on silti huomioitava. Erityisesti moderneja ajoneuvoja varten tarvitaan oikea työkalu. Muuten sytytystulppa voi vaurioitua irrotettaessa tai asennettaessa.

Vaihda vain, kun moottori on jäähtynyt

Nykyisten moottorien hyvin yleiset alumiinisylinterinkannet laajenevat lämmetessään enemmän kuin sytytystulppa, joten tulppa on tiukasti kiinni. Vaihda siksi sytytystulppia vain, kun moottori on täysin jäähtynyt.

Merkkihuoltotoiminnan näytt

Merkkihuoltotoiminnan näyttö

Testereiden käyttö

Pakokaasuanalysaattori

                                                                 

                                            Dieselmoottori:

• vapaasti hengittävillä dieselmoottoreilla: k ≤ 2,5 m-1

• turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla: k ≤ 3,0 m-1

• mikäli auton valmistaja on ilmoittanut yleisiä raja- arvoja korkeamman absorptioeli k- kertoimen, käytetään tuloksen arvostelussa tätä raja-arvoa

• mikäli moottori on EY-tyyppihyväksytty direktiivin 88/77/ETY+1999/96/EY (tai kyseisen direktiivin myöhempien muutosten) mukaiseen EURO IV tai EURO V luokkaan; tai em. direktiivin mukaiseksi erittäin ympäristöystävälliseksi ajoneuvoksi; tai moottori on EY-tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY+98/69/EY (tai kyseisen direktiivin myöhempien muutosten) mukaiseen EURO 4 luokkaan; tai moottori tai ajoneuvo vastaa em. vaatimuksia: k ≤ 1,5 m-1

                                                          Bensiinimoottori:

Moottorityyppi tai auton käyttöönottoaika	Joutokäynti			Väh. 2000 r/min
	OBD	CO (%)	HC (ppm)	CO (%)	HC (ppm)	Lambda
Ennen 1.10.1986	-	4,5	1000	-	-	-
1.10.1986 tai jälkeen	-	3,5	600	-	-	-
Varustettu kolmitoimisella katalysaattori-laitteistolla	-	0,5	100	0,3	100	1±0,03
Ey-tyyppihyväksytty direktiivin 98/69/Ey-mukaisesti (EURO 3 ja 4)	Tarkastus	-	-	0,2	100	1±0,03
1.7.2002 jälkeen	Tarkastus	-	-	0,2	100	1±0,03

Katalysaattori

                                           

Vika-analyysi 1

Lambda-arvo:                 Lambda= sisäänimetty ilmamäärä:teoreettinen ilmamäärä

Oikea seos lambda arvo on 1

Rikkaan seoksen lambda arvo on pienimpi kuin 1

AFR-luku 1:14.5 = 1 painoyksikkö polttoainetta 14,5 painoyksikköä ilmaa.

HC - hiilivety (palamaton polttoaine) 
CO - hiilimonoksidi
O₂ - happi
CO₂ - hiilidioksidi
NO_x - typpioksidi

Lambda-säätö:

polttaminen HC, CO

HC+O2=CO2+H2O

CO+O2=CO2                                                                                      Laiha seos

NOx+HC=N+CO2+H2O

NOx+CO=N+CO₂                                              Rikas seos

Toiminta:

Lambdan säätöalue 0,95-1,005

Kun seos laiha, lambdan jännite on noin 0v

 = suuttimen aukioloaika jatketaan kunnes anturijännite noin 1v.

=aukioloaikaa lyhennetään kunnes anturijännite on 0v

=JNE. huojunta noin 50kertaa/min.

Bosch KTS
AutoCom
VAG
Ford

                                                                  Vikakoodien luku
Vikakoodien lukemisella voidaan yleensä selvittää mistä jokin vika johtuu tai ainakin päästä sen jäljille. Joskus vikakoodeja saattaa olla vaikkei autossa olisikaan vikaa, jos esim. akun jännite menee liian alas siitä yleensä tulee monta vikakoodia.

                                                                  OnLine-mittaukset

                                                                  OBD-testi
OBD-mittauksessa tutkitaan auton toimintaa sen oman ajoneuvotietokoneen tallentamien tietojen pohjalta. 1. tammikuuta 2001 ja sen jälkeen rekisteröidyissä ottomoottorilla varustetuissa henkilö- ja pakettiautoissa OBD-mittaus on säädetty pakolliseksi katsastukseen liittyväksi toimenpiteeksi.  Mittauksessa selvitetään ajoneuvon ajonaikaiset virhetilanteet. OBD (On-Board Diagnostics) on autotekniikan alalla käytettävä termi, jolla tarkoitetaan ajoneuvon itsediagnostiikka- ja raportointikykyjä. 

                                                                  Oskiloskooppi

Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.
 Oskilloskoopin tavanomainen käyttötapa on jännitteen mittaus ajan funktiona. Sopivan anturin avulla mitattava suure voi olla muukin kuin jännite, esimerkiksi sähkövirta, ääni, voima tai kiihtyvyys.

Korjaamosovellus                               AutoFutur

                                                                  Työmääräyksen teko

                                                                  Kustannusarvion teko

Varaosakaupan järjestelmä            Motonet

Osaan etsiä motonetin sivuilta osia autoihin mallin perusteella.

Autotietojärjestelmä                        Autodata
Tiedän kuinka autodataa käytetään ja osaan etsiä sieltä esim. momentteja ja korjausohjeita.

                                                           Alldata


Liiketoiminnan perusperiaatteet

                                                           AKL
                                                          AUNE-ehdot
                                                                    Tuloslaskelma

             Bensa-auto ei läpäise pakokaasutestiä

Mahdollisia syitä:

-lambda anturi rikki

       -Lambda-anturi on happitunnistin, joka on sijoitettu pakoputken alkuun. Se on yksi moottorinohjausjärjestelmän keskeinen osa. Se mittaa pakokaasun jäännöshapen määrää ja välittää siitä tiedon moottorinohjausjärjestelmälle, joka osaa muuttaa ilman ja polttoaineen seoksen moottorille sopivaksi. Lambda-anturi on yleistynyt katalysaattorin mukana, ja se on tärkeä esimerkiksi typen oksidien määrän vähentämisessä. Lambda-anturi parantaa myös moottorin hyötysuhdetta.

-pakoputki vuoto

           -Korvakuulostelulla voimme todeta auton äänissä epä tavallista pörinää, mikä voi johtu esim. rikkinäisestä pakoputkesta

-moottorin lämpötila-anturi rikki

          -Jos lämpötila anturi on rikki se vaikuttaa päästöihin sillä tavalla että kun auto luulee esim. koneen olevan kylmä se antaa lisä bensaa kokoajan kylmäkäynnistystä varten vaikka todellisuudessa auto voi olla lämmin. Tämä taas aiheuttaa sen että kone käy kokoajan rikkaalla seoksella, joka vaikuttaa päästöihin oleellisesti.

-mahdollisia imuvuotoja

             Katsoo päästömittaus testi lapusta onko lambda arvot yli 1,00 tämä tarkoittaa että auto saa enemmän tai vähemmän liikaa ilmaa, joten seos on liian laiha.

-käy liian rikkaalla/laihalla

     -imuilman anturi rikki

    -   

Moottorin ja voimansiirron huolto ja korjaus 2

Renault megane 2003

Ensimmäisenä voisi vaihtaa vaikka moottoriöljyt ja suodattimen. Kyseiseen autoon menee 0w-30 tai 0w-40 4,2 litraa. Miksi moottoriöljy tulee vaihtaa säännöllisesti?

Moottorin liike ja polttoaineen palaminen heikentävät moottoriöljyn voitelukykyä ja lämmönsiirtokykyä.
Seuraavaksi tarkistetaan ja tarvittaessa vaihdetaan sytystulpat. Jos tulppien kärjet ovat karstoittuneet tai muuten huonon näköiset on ne syytä vaihtaa, varsinkin jos on epäilyksenä että auton mahdollinen huono käynti johtuu siitä.
Vetoakseleiden suojakumit on syytä tarkastaa huolella. Jos niissä näkyy halkeamia tai rasva on päässyt valumaan sieltä ulos tarvitsee ne vaihtaa. Tämä täytyy tehdä jotta vetoakseleiden nivelet pysyvät puhtaana ja voidelluina jotta ne kestävät pidempään.
120000 km:n tai 60 kuukauden välein vaihdetaan jakopäänhihna. 

Erikoistyökalut

• Nokka-akselin asetuskisko - Renault nro Mot.1496/1750.
• Nokka-akselien hammaspyörien lukitustyökalu - Renault nro Mot.1490-01.
• Kampiakselin ajoitustappi - Renault nro Mot.1489.
• Pakonokka-akselin sulkutulpan työkalu - Renault nro Mot.1488.
• Ohjainpyörän avain - Renault nro Mot.1368.
• Imunokka-akselin sulkutulpan työkalu - Renault nro Mot.1487.
• Pyyhinvarren ulosvedin (Scénic) - Renault nro Ele.1294-01.